Presidentinvaalin ensimmäinen kierros tuli juuri niin mielenkiintoiseksi kuin näillä asetelmilla voi. Kokoomuksen Sauli Niinistö lähtee toiselle kierrokselle melkoisen kaulan turvin. Hän sai 37 prosentin kannatuksen, kun toiseksi tulleen vihreiden Pekka Haaviston kannatus jäi 18,8 prosenttiin. Vaikka Niinistö on selkeässä johdossa, mikään läpihuutojuttu vaalin toinen kierros ei missään tapauksessa ole. Suomen seuraavan presidentin nimittäin valitsevat kokonaan toiset kuin nyt Niinistöä tai Haavistoa äänestäneet.

Paavo Lipponen oli paras mahdollinen demariehdokas tähän aikaan. Hänen osaamisensa on tunnustettu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Syytä rajuun tappioon onkin etsittävä puolueesta, ei sen ehdokkaasta. Puolueen tilasta kertoo vaikkapa se, että akaalainen puolueaktiivi ja valtuutettu Henna Rantanen haukkui puoluesihteeri Mikael Jungnerin julkisesti Toijalan työväenyhdistyksen syyskokouksessa. Rantanen pohti jopa loikkaa perussuomalaisiin. Sosialidemokraateilla on vaikeaa käsittää, että maailma vie ja Suomi vikisee. Globalisaatio sulkee tehtaita vääjäämättömästi Suomesta, ja tämä kirpaisee eniten demarien kannattajia. Kaiken lisäksi puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen on tällä hetkellä vielä mahdottomassa tilanteessa. Hän tietää – mikäli uskoo ministeriönsä korkeita virkamiehiä – että rajujakin leikkauksia on valtion pelastamiseksi tehtävä, mutta jo puheetkin tällaisesta syövät kannatusta. Demarien perälauta vuotaa perussuomalaisiin. Demarit saavat turpiinsa hallituksen kuntauudistuksestakin, koska toinen pääpuolue kokoomus on aina ajanut kuntien määrän rajua leikkaamista.

Presidentinvaali nosti pintaan myös sosialidemokraattien jaon oikeistoon ja vasemmistoon. Joillekin demareille Paavo Lipponen on oikeammalla kuin kokoomus. Joillakin aktivisteilla on pitkä muisti ja Lipposen hallituksien rajut leikkaukset ja Lipposen itsensä hyvinkin Yhdysvaltoja syleilevä liberalismi ei kaadereita miellytä. Akaan Seudun 90-vuotisjuhlalehdessä Paavo Lipponen sanoi myös, että Nato on Suomelle välttämättömyys. Edes ammattiyhdistysliikkeen koneisto ei nyt lähtenyt Lipposen taakse yksittäisiä johtajia lukuun ottamatta. Vielä Tarja Halosta valittaessa itse Metalliliiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen piipahti Akaassakin.

Demarit miettivät nyt, kumpi ehdokkaista olisi tasavallan presidenttinä pienempi paha. Osalle porukasta on itsestään selvää, että porvaria ei äänestetä mistään hinnasta. Tulevaa mietitään nyt myös Suomen Keskustassa, jonka kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen jäi täpärästi kolmanneksi. Väyrynen teki puolueensa johdon penseydestä huolimatta niin huikean tuloksen, että sitä ei voi olla huomioimatta. Väyrynen hyödyntää tulosta varmasti, mutta mitä tekevät Väyrystä äänestäneet. Entisen pääministerin Matti Vanhasen sunnuntain televisioesiintymisestä voi jotakin päätellä. Mies tuskin tarkoitti taitavilla sanakäänteillään Niinistöä.

Perussuomalaisten Timo Soinin tulos oli odotettu. Mies on parempi puoluejohtajana kuin tasavallan presidenttinä. Perussuomalaisille presidentinvaali oli välivaihe kuntavaaleihin, joista rakennetaan toista jytkyä. Puolueen äänet jakautunevat tasaisesti Niinistölle ja Haavistolle. Vasemmistoliiton johto liputtaa sen sijaan selkeästi jo Pekka Haavistoa.

Sauli Niinistöllä on kaksi viikkoa aikaa vakuuttaa taakseen enemmistö. Nyt pitäisi löytyä kysymyksiin vastauksiakin, eikä vain vastakysymyksiä ja sivulauseita. Pekka Haavisto hallitsee televisioesiintymisen suvereenisti. Tähän asti hän on ollut Niinistöä parempi osaaja myös tasavallan presidentin leipälajissa, ulkopolitiikassa. Haavistosta ei saa porvariakaan millään, mutta miten saada Niinistöstä koko kansan presidentti, kas siinä pulma.

Jako vasemmistoon ja oikeistoon on Suomessa ohi. Nytkin jakaannutaan oikeistoon ja vasemmistoon, mutta puolueiden sisällä. Osa jää toisella kierroksella kotiin, osa kaivaa tuekseen raamatun. Osa äänestäjistä näkee edessään jo uuden Suomen.