Pirkanmaan liitto on aloittanut tämän vuoden ruokkimalla kaikkia niitä tiedonnälkäisiä, joita kiinnostavat Akaan lähimenneisyys, tämä hetki ja tulevaisuus. Esimerkiksi vuosia 2000–2010 voi osana ikuisuuden aikajanaa tietysti tarkastella monella tasolla ja monesta vinkkelistä, mutta Pirkanmaan liiton vinkkeli on perustavanlaatuinen. Liiton tuoreet tuotokset pitäisi määrätä välittömästi jokaisen akaalaisen luottamushenkilön luettavaksi, ja kaikille muillekin kuntalaisille sekä kaupungin työntekijöille niistä on pelkkää hyötyä.

Viime viikolla julkaistua koostetta Pirkanmaan asiointien suuntautumisesta ja vaikutusalueista ei ollut pilattu edes abstraktilla nimellä, ja myös sisältö paljasti paljon sekä Pirkanmaan että Akaan ja akaalaisten valinnoista. Tuloksia käsiteltiin tiistain Akaan Seudussa.

Tällä viikolla pläjähti julkisuuteen toinen tietopaketti nimeltään Pirkanmaan aluetalouskatsaus 2011 – talouden, elinkeinojen ja väestön kehitys ja näkymä. Sisältö on vähintään yhtä mielenkiintoista luettavaa, mutta toisin kuin kulutustutkimuksessa, suurin osa luvuista ei perustu valintaan. Ei Akaassa, Pirkanmaalla, Suomessa eikä koko maapallolla, jonka osa meidänkin kotikaupunkimme yhä kiinteämmin on. Asummehan vientivetoisen alihankintateollisuuden vahvalla alueella.

Työllisyys, asukasluvut, asumisen muodot, elintaso ja monet muut raportissa esitellyt palaavat lopulta aina luettelon alkuun. Pirkanmaan liiton papereissa pistää silmään Etelä-Pirkanmaan työllisyystilanteen viime vuosien kehityksen luonnehdinta. ”Taantumavuosi 2009 leikkasi suhteellisesti eniten työpaikkoja Etelä-Pirkanmaalta (-10,6 prosenttia). Kunnista taantuma koetteli eniten Valkeakoskea, jossa työpaikat vähenivät peräti 11,9 prosenttia (1 010 paikalla). Myös muissa Etelä-Pirkanmaan kunnissa vähentymät olivat rajuja: Urjalassa työpaikkoja katosi 10,4 prosenttia (200 paikkaa) ja Akaassa 8,7 prosenttia (450 paikkaa).”

Tähän väliin on pakko muistuttaa, että tästä kolmikosta voisi kuntaministeri Henna Virkkusen mielestä hyvinkin muodostaa yhden kunnan. Haastetta riittää, oltiin sitten yhdessä, yksin tai muiden seurassa.

Suuri työttömyys on edellisen taantuman jäljiltä pysynyt Etelä-Pirkanmaan riippana, mutta muuten meillä pyyhkiikin hyvin. Useimmissa Pirkanmaan sisäisissä vertailuissa Etelä-Pirkanmaa on kakkosena Tampereen seutukunnan jälkeen. Yhdessä, erittäin yllättävässä asiassa me taantuman runtelemat olemme ykkösiä. Eteläpirkanmaalaisten ihmisten tulot ovat 2000-luvulla kasvaneet 20 prosenttia, kun Lounais-Pirkanmaa ja Tampereen seutukunta pääsevät 19 prosenttiin.

Kun samaan aikaan johdamme työttömyystilastoja, tarkoittaako tämä sitä, että myös tuloerojen kasvu on vähintäänkin maakunnan huippua? Näitä lukuja emme Pirkanmaan liiton raportista valitettavasti saa lukea. Ne täytyy Akaassakin lukea ahdingossa olevien lähimmäisten kasvoilta ja pyrkiä reagoimaan oikein.

Rajalinja löytyi

Akaan luottamuselimissä harrastetaan kiitettävästi myös äänestyspäätöksiä yksimielisen kumileimasintoiminnan lomassa. Yleensä porvarit ja vasemmisto menevät iloisesti sekaisin eikä ryhmäkuri paljon paina.

Ryhmäkurista tuskin oli kysymys myöskään tiistain kaupunginhallituksessa, mutta tulipahan pitkästä aikaa äänestystulos, josta on löydettävissä poliittinen rajalinja. Porvarit olivat yksin tuumin sitä mieltä, että kaupunki ei maksa Toijalan Seudun Työttömien lisätilojen vuokraa. Demarit ja Vasemmistoliitto taas seisoivat vuokranmaksun takana, ja puheenjohtajan demariääni ratkaisi.

Porvarien kannattaman ehdotuksen oli tehnyt vasemmiston äänillä valittu kaupunginjohtaja.