Ruoveden Pourun kylän ainoa julkinen palvelu taitaa olla kylään toimitettava sähkövalo, jonka Koillis-Satakunnan Sähkö (lue: Kallis-Satakunnan Sähkö) kylän muutamalle asukkaalle maksusta toimittaa. Tiekin kylään tulee, mutta se on ajoittain niin huonossa kunnossa, että tien hoitoa ei oikein palveluksi arvaa sanoa. Kylän koulu ja kauppa lakkautettiin 1960-luvulla, työväentalo purettiin aiemmin. Usko vallankumoukseen hiipui sitä mukaa kun väki lähti töiden mukana maalikyliin tai peräti Tampereelle.

Pourussa asuu muutama kymmenen ihmistä, jos talvisin sitäkään. Ruovettä ruoskinut Visuvesi Oy:n konkurssi ravisteli vielä hivenen Pouruakin. Kun ei ollut missään töitä, oli lähdettävä. Ruoveden keskustaan Pourusta on nafti 20 kilometriä. Pouru on kesämökkiläisten paratiisi, vaikka kaikki palvelut haetaan todella kaukaa.

Jos Toijalaa sanotaan Akaan maalikyläksi, Kylmäkosken kaikista kylistä on Toijalaan parikymmentä kilometriä. Silti Akaan kaupunki ylläpitää Kylmäkoskella alakoulua (3), päiväkotia, terveysasemaa, kirjastoa ja vanhainkoti- palvelutaloa. Kylmäkoskelta löytyvät myös kauppa ja apteekki sekä täydelliset seurakunnan palvelut. Kaiken kukkuraksi Kylmäkosken taajaman väkiluku kasvaa, mutta Pourun ei koskaan. Kylmäkoskella on vielä teollisuustonttejakin. Pourun ainoa teollinen yrittäjä taitaa olla Juvosen Ville, joka tekee katiskan silloin ja toisen tällöin.

Akaan Kylmäkoski ei ole katoamassa mihinkään! Siksi on hyvin mielenkiintoista lukea tästäkin lehdestä asukkaiden rutinaa siitä, että kylä hiljenee ja palvelut katoavat. Mitään palveluja ei vienyt vuoden takainen kuntaliitos, vaan se, ettei niitä kukaan käyttänyt. Pankkipalveluja ei enää hoideta pankin konttoreissa, ja apteekki on siellä missä ihmisetkin eli kaupan vieressä. Asioivat ihmiset pitävät palvelut pystyssä, ei mikään järjestelmä.

Kylmäkosken Aseman viimeinen kyläkauppias Sinikka Uosukainen sanoi syntymäpäivähaastattelussaan taannoin, että kyllä kaupan lopettamispäätöksen jälkeen ihmettelijöitä riitti. Kannustaminen ja lupaus käydä kaupassa ovat ihania asioita, mutta vain ostaminen pitää yrittäjän pystyssä ja valikoiman tuoreena. Jos kyläkaupasta haetaan vain keskiolutta ja unohtuneet kerma sekä tulitikut, ostopäätös suuren marketin hyväksi on tehty jo ajat sitten.

Akaan kaupunki lakkauttaa Aseman kyläkoulun varmasti, jos Asema ei herää. Jos tonttimaan myyminen on mahdotonta, ei uusia asukkaita kylään saada mitenkään. Oppilasmäärän laskiessa juuri remontoitu kyläkoulu muuttuu kaupungille rasitteeksi. Mihin tonttimaata oikein Asemalla pantataan? Kannattaako lakkauttaa kyläkoulu omistamisen ihanuuden takia?

Herää Kylmäkoski! Vielä nyt alueella ovat kaikki tarvittavat palvelut erittäin lähellä. Onko mahdotonta puolustaa aidosti näitä palveluja jatkuvan rutisemisen sijaan? Kylmäkoskelta kuntavaaleissa ehdolle asettuvilla luulisi olevan teemoja keskusteluun. Kuinka Kylmäkoski pidetään vireänä? Pakolla taajamassa ei pysy yksikään palvelu. Kaavoitus ja kaupungin oikea-aikainen markkinointi ratkaisevat koko Akaan tulevaisuuden.

Työstä kiinni

Pirkanmaan työpaikat ovat lisääntyneet 10 500 paikalla vuosien 2000 ja 2009 välillä, ilmenee tuoreesta Pirkanmaan aluetalouskatsauksesta. Vaikka vuosikymmenen lopun taantuma koetteli Pirkanmaata erityisen rankasti, on uusia työpaikkoja syntynyt lähes kaksinkertaista vauhtia muuhun maahan verrattuna.

Taantumavuosi 2009 leikkasi suhteellisesti eniten työpaikkoja Etelä-Pirkanmaalta ja Tampereen seutukunnasta. Muun muassa Akaasta katosi 450 työpaikkaa. Elämä on työstä kiinni, joten ihan jokaista yritysasiamiesten innovaatiota uusien yrityksien löytämiseksi ei kannata vastustaa.