Sivun toiminnot
Akaan kaupunki innostui mehiläisistä 19.07.2011
Tulevaisuudessa Akaa saatetaan tuntea hunajapitäjänä
Jatkossa Akaaseen muuttava saattaa kaupungin info-paketin mukana saada pienen pussin hunajaa. Akaan kaupunki on nimittäin lähtenyt mukaan mehiläistarhaukseen antamalla maa-alueitaan mehiläispesien sijoituspaikoiksi. Kaupunki on ollut myös mukana kartoittamassa ja etsimässä mehiläispesille sopivia alueita ympäri Akaata. – Ajatus virisi kaksi vuotta sitten, kun harrastajatarhaaja Risto Niilimäki Kylmäkoskelta ehdotti, että Akaassa aloitettaisiin hanke suunnitelmallisesta mehiläistarhauksesta. Riston kanssa hahmottelimme mahdollisia tarhojen paikkoja ja minä selvitin niiden omistussuhteet. Jos alue oli yksityisen, otin omistajaan yhteyttä, kerroin hankkeesta ja kyselin, olisiko kiinnostusta lähteä tällaiseen mukaan. Lähes kaikki suhtautuivat asiaan myötämielisesti. Tämän jälkeen mehiläistarhaaja on ottanut maanomistajaan yhteyttä sopimuksen tekemiseksi, kertoo Akaan kaupungin vihersuunnittelija Heli Laine. Kartoituksen ja yhteydenottojen perusteella syntyneitä mehiläistarhoja on nyt noin 22 ympäri Akaata, niin Viialassa, Toijalassa kuin Kylmäkoskella. Akaan kaupungin mailla mehiläispesiä on kolmella eri tontilla Toijalassa. Kahta niistä hoitaa vesilahtelainen mehiläistarhaaja Juha Nuutero ja kolmas kohde on hankkeen puuhamiehen, Risto Niilimäen, hoidossa. – Mehiläistarhaajat ovat hankkineet pesät, vieneet ne sovituille paikoille ja he hoitavat niitä. Akaan kaupungilla ei ole tarhauksessa muuta tehtävää kuin hakea mehiläisille sopivia alueita. Rahallisesti tämä ei ole kaupungille maksanut mitään, Heli Laine toteaa. Vihersuunnittelija tosin myöntää itse innostuneensa asiasta niin, että aikoo opiskella mehiläishoitoa. – Olen odottanut alkeiskurssia, jotta pääsen paremmin tutustumaan mehiläisten elämään. Olen jopa harkinnut hankkivani itselleni tarhan, kunhan saan koulutuksen siihen, miten mehiläisiä hoidetaan. Luonnon monimuotoisuutta Heli Laineen mukaan otollisia alueita mehiläisille löytyy Akaasta esimerkiksi vanhojen omakotialueiden liepeiltä, koska talojen puutarhoissa kasvaa hedelmäpuita ja pensaita. Mehiläiset hakevat mettä jopa kahden kilometrin päästä pesästä. Vihersuunnittelija Heli Laineen mukaan mehiläistarhauksen edistäminen on luonnon monimuotoisuuden vaalimista, joka koituu myös kotipuutarhurien hyödyksi, kun pölyttäjät ovat liikkeellä. – Akaalaisten omenapuut ja herukkapensaat tuottavat varmasti satoa enemmän kuin ennen. Mehiläistarhaus on hieno osa-alue, joka sopii Akaaseen. Sellaistakin on ideoitu, että jatkossa Akaa voisi tulla tunnetuksi hunajakaupunkina ja hunajantuotanto olisi Akaan erikoisuus, Heli Laine visioi. Vihersuunnittelija arvioi, että yhteistyö mehiläistarhaajien kanssa tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa ja mehiläisille sopivien alueiden kartoitus Akaassa jatkuu. – Vielä Akaaseen mahtuu pesiä. Viialassa on jo aika täyttä, mutta esimerkiksi Kylmäkosken reuna-alueilta löytyy vielä paikkoja, jonne varmasti halutaan pesiä.