Akaan perhekeskus odottaa vielä lisätyövoimaa, mutta toiminta on jo käynnissä. Kahden puheterapeutin, kahden perhetyöntekijän ja psykologin voimin on pohdittu omia mahdollisuuksia ja samalla kuunneltu eri yhteistyötahojen kuten koulujen ja päiväkotien toiveita ja tarpeita.

– Juna lähtee liikkeelle pikku hiljaa, mutta odotukset ovat todella suuret, sanoo sosiaalityönjohtaja Pirjo Kukkonen.

Akaalaiset ovat tähän asti voineet käyttää Valkeakosken perheneuvolan palveluita esimerkiksi lapsen kehittymiseen, käyttäytymiseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kylmäkoski on hyödyntänyt yksityistä psykologia ja Urjala Forssaa. Nyt lasten, lapsiperheiden ja pariskuntien palveluksessa on ensimmäistä kertaa monipuolinen työtiimi omassa kaupungissa, keskellä Toijalaa. Edellä mainittujen työntekijöiden lisäksi perhekeskukseen tulee vielä toinen kokopäiväinen psykologi. Lisäksi apuna ovat psykiatrinen sairaanhoitaja ja lasten psykiatri.

Perheneuvoja Raija Liimataisen mukaan perhekeskuksen tehtävä on auttaa perheitä auttamaan itseään. Samaa korostaa psykologi Ulla Toivonen.

– Tärkeänä tavoitteena on voimistaa myönteistä muutosta perheissä ja tukea heidän onnistumisiaan ja vahvuuksiaan. Emme lähde eteenpäin kysymällä, miksi lapsi ei vieläkään tee sitä tai tätä. Emme myöskään voi olla lääkäreitä, jotka antavat lääkkeen ja ongelma poistuu, ja on ehkä mahdotontakin hoitaa ongelmaa kokonaan pois, Toivonen sanoo.

Aloite on aina perheellä, ja avun hakeminen perhekeskuksesta on vapaaehtoista. Perhekeskuksen työntekijöiden mukaan yhteyttä kannattaa ottaa silloin, kun jotain pulmaa on tullut mietittyä useamman kerran.

– Jos on jo monia tekijöitä, jotka kuormittavat, ei ehkä ole voimavarojakaan ottaa yhteyttä, Ulla Toivonen toteaa.Pulmien selvittämiseksi tehdään perhekeskuksessa yhteistyötä, ja monesti esimerkiksi puheen ongelmien syyt löytyvät syvemmältä, kun asiasta on puheterapeutin lisäksi keskusteltu myös vaikkapa psykologin ja perheneuvojan kanssa. Ilman perheen lupaa mitään asiaa ei kuitenkaan viedä eteenpäin siltä työntekijältä tai työparilta, johon vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä.

– Sitä ei tarvitse pelätä, että jos tänne tulee, vatvotaan kaikki. Lähdemme siitä, mikä on ensisijaista, mutta meillä on tarjota muutakin, sanoo puheterapeutti Katri Huuskonen.

Huuskonen työskenteli ennen terveydenhuollon puolella ja hänen kollegansa Johanna Suopelto sosiaalitoimessa, mutta nyt heidätkin löytää samasta paikasta.

Urjala on ollut palvelupimennossa

Valkeakosken perheneuvolassa kävi viime vuonna noin 100 akaalaista lasta. Kylmäkoskella kymmenen lasta hyödynsi yksityisen psykologin palveluja, mutta 5300 asukkaan Urjalasta vain kolme lasta kävi Forssan perheneuvolassa.

Urjalan perusturvajohtajan Elina Anttilan mukaan todellinen tarve on miltei 20-kertainen.

– Forssan luvut eivät kerro sitä, mikä tarve on. Forssassa ei ole totuttu palvelua käyttämään, ja siellä ei ole ollut resursseja meitä palvellakaan siinä määrin kuin olisi tarvittu. Palvelua ei ole käytetty, koska ei sitä ole käytännössä ollutkaan, Anttila toteaa.

Hänen mukaansa asiasta keskusteltiin viimeksi, kun Akaan perhekeskusta oltiin perustamassa. Silloinkaan Forssassa ei haluttu palkata lisää henkilökuntaa, joka olisi käytännössä voinut palvella urjalalaisia.

Perheneuvolapalveluiden puute on paisuttanut ongelmia ja kuormittanut Urjalan lastensuojelua.

– Meillä on melkein 150 lasta ollut lastensuojelun asiakkaana, ja kyllä suurinta osaa voitaisiin palvella varhaisemmassa vaiheessa. 50 lasta on varmaan aika lähellä, mutta markkinointi täällä vie aikansa, Anttila sanoo palvelun tarvitsijoiden määrästä.

Paitsi että palvelua on nyt tarjolla, se on Anttilan mukaan myös oikeassa suunnassa.