Akaan terveyskeskuksen vt. johtavan ylilääkärin Jussi Saarniston mielestä esimerkiksi Toijalan ja Urjalan vuodeosastojoen toiminta ei tue mitenkään toisiaan. Saarnisto on johtanut Akaan perusterveydenhuoltoa nyt jo kaksi vuotta.

– Tilanne on hyvä, jos yöllä molemmilla vuodeosastoilla on kaksi hoitajaa, joka saavat antaa suonensisäisen lääkityksen. Mutta tässä on ollut tilanteita, joissa ambulanssi kävi tiputtamassa suonen sisäiset antibiootit, koska sijaisiksi ei saatu lääkityksen osaavia. Jos vuodeosastomme olisivat vierekkäin, yksi yökkö kerkiäisi tiputukset hoitamaan koko talossa. Jos kaupungin strategian yhtenä painopistealueena on palvelujen saatavuus, niin mitä tehdään silloin, kun esimerkiksi Urjalassa vastaanottavan lääkärin lapsi sairastuu? Perutaan tämän yhden vastaanoton lääkärin päivä. Onko tämä laatua tai saatavuutta? kysyy Saarnisto.

Akaan terveyskeskuksen terveysasemien lääkäritilanne on tällä hetkellä hyvä, kaikissa viroissa on hoitajansa. Silti ylilääkäri Saarnisto miettii, kuinka palvelujen laatu ja saatavuus turvataan esimerkiksi Kylmäkosken terveysasemalla hiihtoloman aikana jolloin lääkärikin lomailee.

– Lomat ja sairastumiset ovat hajallaan olevassa organisaatiossa ongelmia, mutta muuten tilanne on nyt hyvä. Urjalan vuodeosaston lääkärin virka on auki, mutta sillekin on löytymässä hoitaja. Hoitajatilanne on erittäin hyvä. Henkilökuntamme on erittäin motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta.

Jussi Saarnisto pitää kolmen terveysaseman ylläpitoa Akaassa resurssien tuhlaamisena. Esimerkiksi Valkeakoskella ja Orivedellä yksi asema hoitaa koko kaupunkia.

– Jos täälläkin olisi yksi tai korkeintaan kaksi tehokasta asemaa, pystyisimme luomaan esimerkiksi toimivat hoitaja–lääkäri-ketjut, ja omalääkärijärjestelmäkin toimisi.

Tehdäänkö oikeita asioita?

Akaan kaupunki hoitaa yhteistoiminta-alueena myös Urjalan terveyspalvelut. Rahaa palaa ja paljon muun muassa rakennuksiin, sairaalaverkostoon ja henkilöstön koulutukseen. Yhteistoiminta-alueella perusterveydenhuollossa työskentelee noin 200 ammattilaista.

– Täällä tehdään terveydenhuoltoon merkittävä satsaus, ja kuntalaisilla on oikeus odottaa, että palvelut toimisivat. Kokonaan toinen juttu on se, kannattaako satsaus ollenkaan, kun se ei kumminkaan tuota kunnolla. Itse kukin tiedämme, kuinka pitäisi terveellisesti elää, mutta sitoudummeko siihen? Toisaalta mitä tapahtuisi silloin, jos perusterveydenhuoltomme ei edes yrittäisi? miettii Saarnisto.

Jussi Saarnistoa harmittaa myös se, että perusterveydenhuollon lääkäreitä kuormitetaan myös muun muassa ajokorttiasioilla ja aseenkantoluvan määrittelyssä. Tämä 170 strukturoidun lomakkeen viidakko on käytössä joka työpäivä.

– Sitten on blankolomake, johon kerran kirjoitin koululääkärinä äidin pyynnöstä, että lapsen ei tarvitse syödä hernekeittoa, koska tämä ei siitä tykkää. Tarvittiinko tähän lääketieteen lisensiaatin koulutus?

Lue koko juttu perjantain 27.1. Akaan Seudusta