Sivun toiminnot
Kunnat haluavat valtiolta vastuun lisäksi myös rahaa 18.10.2011
Laivaristeily ei poistanut pitkäaikaistyöttömyyttä
Sankka joukko eteläpirkanmaalaisia sekä muutama muualta kutsuttu vieras paneutui viime keskiviikkona pitkäaikaistyöttömyyteen. Porukan pysymiseksi kasassa seminaari oli järjestetty Vanajan aaltoja kyntävälle sisävesialukselle. Kun vatsat oli saatu täyteen apetta, kasvatustieteiden tohtori Outi Hägg Aalto-yliopistosta kertoi omasta, yrittäjäidentiteettiä käsittelevästä tutkimuksestaan. Hägg on pitkän linjan yrittäjyysvalmentaja, ja näitä oppeja ja kokemuksia hän rinnasti siihen, miten pitkäaikaistyöttömän pitäisi tilanteeseensa suhtautua. – Tunteet ovat äärimmäisen tärkeä osa pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa. Myös yrittäjyysvalmennuksessa pitää lähteä siitä, kuka minä olen ja miten voi ohjata omaa toimintaansa. Se on vastuussa olemista enemmän kuin oikeassa olemista, totesi tohtori Hägg. Hän ihmetteli, mikä muu kuin työttömän identiteetti voi olla ihmisellä, jonka on pakko kirjoittaa paperiin joka päivä vuodesta toiseen työtön, työtön, työtön. – Minä haluan poistaa koko sanan pitkäaikaistyötön. Vanha, työttömän identiteetti pitää heittää menemään, tuhota, sanoi Outi Hägg ja kehotti liikkumaan sellaisessa laumassa, joka tuuppii lempeästi eteenpäin. – Pitää vapautua entisestä. Ota päällesi työllisen status ja liiku sellaisessa seurassa, joka tuuppii sinua eteenpäin. Jos on väärässä seurassa, tulosta ei synny. Jos lauma tuuppii sinua taaksepäin, vaihda laumaa, Hägg kielikuvaili. Outi Hägg poimi alustuksensa lomaan kommentteja muun muassa paikalla olleilta yrittäjiltä ja kuntajohtajilta. Häggin jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu, jossa oli mukana niin viranhaltijoita, poliitikkoja, kouluttajia kuin työttömiäkin. Viimeksi mainittuja edustanut akaalainen Tom Eklund totesi heti aluksi Häggin puheisiin viitaten, mistä hänen identiteettinsä rakentuu. – En ole koskaan kokenut, että minulla olisi työttömän tai työllisen identiteettiä. Kyllä se tulee ihan muualta, jostain mitä harrastaa ja mihin on intohimoa, kertoi yrittäjän ammattitutkinnon ja verkkopuolen opintoja suorittanut datanomi Eklund, joka on vajaan vuoden aikana lähettänyt miltei 300 työhakemusta. Turhaan. Panelistien konstit pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen liittyivät paljolti nyky-yhteiskunnan systeemien yksinkertaistamiseen tai muuttamiseen. Akaalainen yrittäjä Ismo Hakamäki totesi yhteiskunnan olevan viritetty niin, että verottaja ja pankit eivät siedä epävarmuutta, vaikka yrittäjän pitäisi sitä työllistäjänä sietääkin. Viialan yrittäjien puheenjohtaja Kalle Formisto totesi perään, että työllistämisen kynnys on korkea, koska yleensä tarvetta on osa-aikaiselle työlle, ja yrittäjän on helpompi tehdä itse pari lisätyötuntia päivässä kuin ottaa työlle toinen tekijä. – Ja jos työt loppuvat, niitä on vaikea saada pihalle, Formisto totesi palkollisista. Tästä saman kylän mies, Viialan vaneritehtaan pitkäaikainen luottamusmies ja demaripoliitikko Raimo Järvinen oli eri mieltä. – Kun tässä on taas uutisia seurannut, niin kyllä Suomessa pääsee irti työntekijästä. Mutta systeemiä pitäisi ruveta yksinkertaistamaan. Eihän tätä normaali ihminen kestä, Järvinen komppasi sukunimikaimaansa ja puoluetoveria Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Pekka Järvistä. "Kottara" Järvisen arvio on, että useimmat kunnissa tehtävistä ja työllistymiseen tähtäävistä päätöksistä syntyvät ilman tietoa siitä, kuka rahoja käyttää ja mihin. – Toivoisin, että nimikkeet ja asiat tulisivat tutuiksi päätöksentekijöille. 85 prosenttia Etelä-Pirkanmaan valtuutetuista ei tiedä, mitä nämä sanahirviöt tarkoittavat. Vain ammattilainen pysyy perässä siinä, mitä eri toimijoita on ja mihin niiden toiminta kohdistuu, Järvinen totesi ja luetteli esimerkkeinä Välikkeen, työllisyyspalvelut, Akselin ja työvoimapalvelut. – Miten nämä toimivat ja miten yhteistyö toimii? Väitän, että aika monella menee yli hilseen. Minullakin menee, ei siinä mitään.
Lue lisää tiistain 18.10.2011 Akaan Seudusta