Sivun toiminnot
Lahjatonteista erilaisia näkemyksiä 15.03.2011
Kurisjärven koulun sulkemissuunnitelmien yhteydessä on useaan otteeseen viitattu koulurakennuksen tonttiin liittyvään lahjakirjaan ja siihen sisältyvään ehtoon. Arolan kartano on lahjoittanut koulutontin 4.12.1900 silloiselle Akaan kunnalle sillä ehdolla, että lahjoitus on voimassa niin kauan, kun sillä toimii suomenkielinen kansakoulu. Akaan kunta rakensi tontille koulurakennuksen. Vuonna 1946 tontti ja koulurakennus siirtyivät Jäännös-Akaan mukana Kylmäkosken kunnalle, joka on saanut lainhuudon lahjatonttiin marraskuussa vuonna 1950. Nykyisestä koulualueesta lahjatontti on vain osa, sillä Kylmäkosken kunta on myös ostanut koululle lisämaata. Tapaus ei ole ainutlaatuinen, sillä kouluja on rakennettu lahjatonteille muuallakin. Kun nykyisin Salon kaupunkiin kuuluva Perniön kunta lakkautti vuonna 2005 Laiterlan ala-asteen, koululle tontin 1930-luvulla lahjoittaneen maanomistajan perilliset vaativat tonttia takaisin, koska lahjakirjan mukaan tontti oli lahjoitettu vain koulun ja sen opettajien tarpeisiin. Perilliset olivat viemässä asiaa oikeuteen, mutta lopulta osapuolet pääsivät asiassa sovintoon ennen pääkäsittelyä. Nykyinen Salon kaupungin muutosjohtaja, entinen Perniön kunnanjohtaja Pentti Vanhatalo kertoo, että asiassa päädyttiin kompromissiin ja kunta maksoi perillisille korvausta maapohjasta. Sittemmin koulurakennus myytiin yksityiselle ostajalle. Myös Kylmäkoskella entinen kunnantalo seisoo aikoinaan koululle lahjoitetulla tontilla. Aikaisemmin paikalla toimi Kirkonkylän kansakoulu, jolle tontin lahjoitti Hautaan kartano. Akaan apulaiskaupunginjohtaja Heikki Partanen muistelee myös kunnantalon tonttiin liittyneen aikanaan vääntöä. Viisas isäntä Siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta pitää lahjakirjan ehtoa edelleen pätevänä. – Se on ihan pätevä ehto, jos lahjakirja löytyy. Silloin kun lahjakirja on tehty, ei maakaaressa ollut säädöksiä siitä, miten kauan ehto on voimassa. Isäntä oli viisas lahjoittaessaan omaisuutta ehdolla, Kangas katsoo. Kangas myöntää, että kunnilla asiasta on usein toinen käsitys. Professorin mukaan lainhuuto ei estä ehdon toteutumista. – Yleensä kunnat ovat sitä mieltä, ettei heillä ole mitään velvollisuutta ryhtyä tontteja palauttamaan, mutta kyllä lahjakirja pitää lukea kokonaisuutena viimeiseen ehtoon asti. Kankaan mukaan erilaisista näkemyksistä huolimatta yleensä ratkaisu on löytynyt neuvottelemalla. – Useimmiten oikeus on niin jumalattoman kallis riitojen ratkaisuväline, että mieluummin on asiasta neuvoteltu, hän toteaa. Poikkeuksena Kangas muistaa tapauksen Tampereelta, jossa kartano oli aikoinaan tehnyt lahjoituksen lääkärintaloa varten. Kun lääkäripalvelut loppuivat, alue palautui kartanolle oikeuden päätöksellä. Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren mukaan Kurisjärven koulun tontista neuvottelut ovat ajankohtaiset, jos valtuusto koulun päättää sulkea. – Meidän näkemyksemme on, että kaupungilla on siihen rekisteröity omistusoikeus eli lainhuuto on kaupungilla, mutta siihen sisältyy myös lahjakirjan ehto, joka saattaa tulla kysymykseen. Itse lähtisin asiasta neuvottelemaan. Mahdollisuuksia on varmasti moniakin. Uskon, että asiassa löytyy hyvä ratkaisu, joka kaikkia tyydyttää, hän arvioi. Lakimies Susanna Ijäs Kuntaliitosta kertoo, että jos vastaava lahjakirja tehtäisiin nyt, olisi purkavat ja lykkäävät ehdot lähtökohtaisesti kielletty. – Tietyin edellytyksin ne olisi sallittu, mutta silloinkin ne olisivat voimassa ainoastaan viisi vuotta. Nykyisin lahjoituksen antajalla olisi myös mahdollisuus hakea lahjoituksen purkamista, jos katsotaan että lahjoitukseen liittyvää tarkoitemääräystä on rikottu. Purkuoikeus koskee vain lahjoittajaa itseään, ei perillisiä, Ijäs kertoo.