Viialassa asuva ja työskentelevä puuseppä Harri Marjamaa on ollut korjaamassa muun muassa Kansallismuseon ja Tampereen tuomiokirkon ovia ja ikkunoita. Tänä kesänä häntä työllistää Helsingin seurakuntayhtymä, jolle Marjamaa kunnostaa Pitäjänmäen ja Meilahden kirkkojen ovia ja Lauttasaaren seurakuntakodin ikkunoita.

Monissa rakennuskohteissa myös arkkitehtien asiantuntijana työskennellyt Marjamaa on seurannut lehdistä Kylmäkosken kirkon kohtaloa, ja hänen mielestään sen kanssa on toimittu väärin.

– Siellä täytyisi pitää tuuletus päällä. Nyt sinne ainakin tulee hometta, kun joka läpi on kiinni. Kondenssivesi menee rappauksiin, ja taas on suurempi suru, Marjamaa sanoo.

Hänen mielestään kirkon ei pitäisi edes olla suljettuna vaan avoinna ja käytössä.

– Nyky-yhteiskunta on mennyt semmoiseksi, että paikka on heti tappava, jos on hometta. Vaarallisempaa ruoka on nykyään kuin se, jos kerran pari vuodessa käy kirkossa, Marjamaa vertaa lisäaineita ja sisäilmaongelmaa.

Mies olisi valmis hoitamaan ikkunoiden ja ovien kunnostusurakan ja saisi töihin myös opiskelijoita, joille kirkon korjaus olisi arvokasta työkokemusta. Kirkon ympärillä käyskennellessä tunne vain varmistuu.

– Ei näistä ikkunoista ole huonossa kunnossa kuin yksi neljäsosa. Vain alapuita joutuu uusimaan, ja muuten ne saa kunnostettua, Marjamaa sanoo hautausmaan puoleisella seinällä.

– Ikkunat ovat liian tiiviitä, kun tuolla välissä maalipinta on tuollainen sökerö. Ne on maalattu umpeen, mutta ne saa kyllä kuntoon. Kyllä minä taidan tästä urakan ottaa.

Kirkkojen ovet ja penkit rapistuvat Marjamaan mukaan siksi, että lämmitysjärjestelmät ovat muuttuneet, mutta esimerkiksi ovista puuttuu lämmöneristys.

– Ei kirkoissa ja kappeleissa alun perin ollut kuin kamiina. Sitten on tullut sähkölämmitys penkkienkin alle.

Kun Kylmäkosken kirkko joskus saadaan kunnostettua, pitäisi sille Harri Marjamaan mielestä saada aiempaa enemmän käyttöä.

– Nämä pitäisi saada kulttuurikäyttöön. Pitäisi olla vauvasta vaariin ohjelmaa, sillä onhan kirkon toimintakin muuttunut. Koska ylläpito on kallista, kyllä käyttöäkin pitäisi olla, Marjamaa sanoo.