Vaasan yliopiston tutkija, filosofian maisteri Kari Leinamo pitää Akaan syntymistä vuoden 2007 alussa onnistuneena kuntaliitoksena. Toisin kuin monessa muussa liitoksessa, Akaassa palveluja ei ole karsittu. Väkilukukin on jatkanut kasvuaan.

– Akaassahan tilanne oli poikkeuksellinen, koska Toijala ja Viiala olivat molemmat taajamamaisia kuntia. Siksi ei tullut niitä ongelmia esiin, mitä maaseutu–kaupunki-liitoksissa tuli. Sitä voi pitää onnistuneena liitoksena, Leinamo sanoo.

Hänen mukaansa myös uudesta kaupungin nimestä on hyötyä akaalaisille.

– Yleinen mielikuva Akaasta on kasvava kaupunki. Koska mitään erityistä ei ole tapahtunut, siellä on myönteinen mahdollisuus luoda toimiva kunta. Etäisyydet ovat lyhyet, eikä ainakaan ole haittaa Toijalan ja Viialan rajasta, Leinamo listaa.

Kylmäkosken liittyminen Akaaseen tämän vuoden alussa sössittiin kuitenkin tutkijan mukaan pahan kerran.

– Siinä tehtiin klassinen perusvirhe. Minä en ole liitossopimukseen tutustunut, mutta Akaan Seutua olen seurannut, ja siellähän on keskustelua vain Kurisjärven koulun lakkauttamisesta. Liitoskeskustelussa ei osattu päästä siitä asiasta yhteisymmärrykseen, ja tehtiin periaatepäätös lakkauttamisesta. Se on vieläkin auki, mutta olisi ollut parempi, jos se asia olisi varmistunut ja olisi tehty päätös hyvissä ajoin, Leinamo sanoo.

Tutkija vierittää vastuuta Kylmäkosken suuntaan.

– Selvintä olisi ollut, että liitosneuvotteluihin mennessä Kylmäkoskella olisi ollut selvät sävelet, mitkä heille ovat tärkeitä asioita ja minkälaisen liitossopimuksen he haluavat saada aikaan. Heillä oli yleisesti se tilanne, että kukaan ei tiedä mitään, Leinamo sanoo.

Kylmäkosken liitos oli odotettu

Tuoreessa tutkimuksessaan 45 kuntaliitosta läpi käynyt ja aiemminkin aiheesta tutkimuksia julkaissut Leinamo on sitä mieltä, että käytännön arkeen vaikuttavat asiat kuten koulut ja terveyspalvelut pitäisi aina nostaa kuntaliitoskeskustelun keskiöön.

Lue lisää tiistain 15.2. Akaan Seudusta