Alkeellisista kokeiluista iskelmäprinssiyden kautta näennäisverbaaliseen kohkaamiseen edennyt Leinonen käy tällä kiertueella läpi koko uransa. Mukana ovat Teemu Markkula ja multi-instrumentalisti Janne Lastumäki, ja tien päältä tavoitettu muusikko kertoi odottavansa kovasti Akaan-keikkaa.
– Toijalan Kellariteatteri on minulle hirmu tärkeä paikka. Kävin siellä kolme vuotta useissa esityksissä, joten se on ikään kuin kotikolo. Tämä on vähän enemmän konsertti kuin klubikeikka, ja siinäkin mielessä teatteri on ihan täydellinen, Leinonen kertoo.
Hän uskoo perjantain lyövän laudalta jopa hänen edellisen Toijalassa nähdyn, hurmiollisen ja kellariteatterin lattioita myöten täyttäneen soolokeikkansa.
– Nyt on vielä paremmat biisivalinnat ja useampi äijä lavalla, niin se on potenssiin kymmenen vähintään, Leinonen lupaa.
Mies uskoo olevansa vapautuneempi esiintyjä ja musiikin tekijä kuin vaikkapa kaksi vuotta sitten. Syy löytyy kotoa.
– Musta on tullut isä. Nythän meidän tytär täyttää jo kolme, mutta se on ollut tosi järisyttävä kokemus. Siinä pitää keksiä itsensäkin uudestaan, ja näkee itsensä muunakin kuin ikuisena keikkatyöläisenä, Leinonen sanoo.
Lapsen myötä hän on oivaltanut sen, että musiikki on suuri leikkikenttä.
– Ainut ongelma on se, että mitä leikkimielisempää musiikkia tekee, sitä vähemmän saa rahaa. Pitäisi tehdä kunniallisempaa musiikkia tiukkapipoisemmin, niin käytännön asiat järjestyisivät. Mutta opettelen sitä.
Simppeleimmät melodiat ja tarinat kaukaa kiertävä musiikki leimataan usein tekotaiteelliseksi. Ville Leinonen pohtii, ettei osaa sanoa, missä raja menee, mutta hänen kriteereillään jako menee päälaelleen.
– Tekotaiteellista, kaupallista radiohumppaa saadaan kuunnella joka päivä, mutta että olisi sellaista musiikkia, joka toisi muitakin ajatuksia mieleen omasta elämästä ja inspiraatiota omaan elämään ilman, että kerrotaan selkeitä tarinoita tai annetaan neuvoja, kuuluu taiteilija Leinosen päämäärä.
Sen toteutumista pääsee seuraamaan Toijalan kellariteatterissa perjantaina kello 19.